KyEL – kevytyrittäjien eläkemaksulla oikeusturva paremmaksi
Kuinka moni muistaa Kazaa liten? Entä DC++:n? Molempia ohjelmia käytettiin 2000-luvun alussa myös tekijänoikeuksien rikkomiseen. Lieveilmiöt syntyivät Internetin kehittymisen yhteydessä, kun yhä nopeampi tiedonsiirto verkon yli mahdollisti myös mm. musiikin ja elokuvien striimauksen suoraan omalle koneelle. Tätä tehtiin koska verkon mahdollisuudet kehittyivät, mutta laki ja viranomaisten keinot laahasivat perässä. Lopulta kun nämä sivustot saatiin kuriin, aika oli ajanut jo niiden ohitse ja tilalle oli syntyny laillisia ratkaisuja uusine liiketoimintamalleineen kuten Spotify sekä Netflix.
Myös kevytyrittäjyyden syntymisen voi nähdä tietynlaisena vastaiskuna, tässä tapauksessa työmarkkinoiden jäykkyydelle. Jo kahdeksan vuotta sitten pohdimme työkaverini kanssa ”Joustounionin” perustamista. Tämä siksi, että olimme molemmat akateemisia pätkätyöläisiä, joilla ei ollut liittoa eikä muutakaan todellista edunvalvontatahoa. Idealisoimamme joustounioni edusti sekä työnantajaa että työntekijää, jossa asiat sovittiin yhteisen päämäärän puitteissa, ei perinteisellä sulle-mulle -meiningillä. Meitä samankaltaisia, lyhyitä pätkiä ja projekteja tekeviä, joista ammattiliitot eivät olleet kiinnostuneita, oli silloin jo paljon ja näin jälkikäteen on helppo nähdä, millaiseen maahan kevytyrittäjyyden siemen on kylvetty.
Kevytyrittäjien eläkemaksut kuntoon
Tänä päivänä kevytyrittäjyys on täällä ja vahvana, vaikka ammattiliitot, vakuutusyhtiöt tai verottaja kuinka pistäisi päätään pensaaseen. Se on kasvava tapa myydä osaamistaan ja kaipaa tuekseen erilaisia instrumentteja, jotta kevytyrittäjienkin oikeusturva olisi taattu. Yksi tällainen selkeä puute on eläkkeen kerryttäminen. Työeläkeyhtiöt eivät ole huolineet kevytyrittäjistä tilitettäviä maksuja sitten vuoden 2017. Heidät on katsottu siitä lähtien yrittäjiksi. Yrittäjiksi vaikkei heillä ole omaa y-tunnusta. Jotta heidän eläkkeensä kertyy, heidän on maksettava erittäin vanhentunutta, jäykkää YEL:ä, joka ei jousta mihinkään suuntaan. Mahdollinen ratkaisu tähän olisi KyEL, kevytryrittäjän eläkemaksu, joka joustaisi ja mukautuisi työn ja laskutuksen mukaisesti. Tulorekisteri ja kehittyneet laskutuspalveluiden järjestelmät mahdollistavat sen, että palkkiosta maksettaisiin KyEL työn mukaan, ei kalenterin kuten nykyinen YEL (jota siis maksetaan yleensä samaa summaa, vaikkei laskutusta olisi kuussa lainkaan.YELin maksu jää myös kevytyrittäjän omalle kontolle, joten arvata saattaa, kuinka moni sitä oikeasti alkaa maksaan.).
Myös vakuutusyhtiöille herätys
Eläkejärjestelmän lisäksi uudistusta kaipaa kipeästi kevytyrittäjien kohdalla myös vakuutusjärjestelmä. Mitä jos kevytyrittäjä voisi toimeksiannon yhteydessä tilata tarvittavat vakuutukset nappia painamalla? Muutaman tuhannen euron arvoinen toimeksiantoremontti ja ehkä muutaman kymmenen euron vastuuvakuutus ja muita tarvittavia vakuutuksia. Ja ne kattaisivat juuri sen tehdyn työn ja niiltä osin kuin on tarpeen. Hinnoittelu on tänä päivänä mahdollista myös näin, jolloin kevytyrittäjien maksamat pienet purot kertyisivät vakuutusyhtiöiden sekä eläkevakuuttajien laariin suurina virtoina. Ja luonnollisesti synnyttäisi myös uudenlaisia, nykyaikaisia tuotteita.
Vakuutusyhtiöiden edustajat ajattelevat varmasti, että vakuutukset eivät ole leikin asia, mutta fakta on se, että juuri kukaan kevytyrittäjistä ei ole nyt oikealla tavalla, kattavasti vakuutettuja tai he luulevat olevansa kattavammin vakuutettuja kuin ovatkaan. Tässä on jollekin vakuutusyhtiöllekin koppi olla markkinoilla ensimmäisenä rakentamassa uudenlaista tapaa myös vakuuttaa työ.
Minna Miettunen, yrittäjä Nuotio Digital Oy
Kirjoittaja on nopeasti muuttuvan digitaalisen toimintaympäristön innokas opiskelija ja kehityksen nimeen vannova digitaalisen myynnin ja markkinoinnin asiantuntija. Elämään kuuluu bittien ulkopuolella perheen lisäksi urheilu, ystävät ja musiikki.
